Kaksoset lasten- ja nuortenkirjallisuudessa

Witch Twins, Ghost Twins, Astrotwins, The Holy Twins... Kaksosista kertovia lasten- ja nuortenkirjoja on lähes loputon määrä, ja niissä seikkailevat toinen toistaan erikoisemmat kaksosparit. Minkälaisen kuvan kaksosuudesta lasten- ja nuortenkirjat loppujen lopuksi antavat?

Kuten lasten- ja nuortenkirjallisuudessa yleensäkin, myös kaksoskirjoissa näkyy varsin selkeä jako kaikille suunnattuihin kirjoihin ja niin sanottuihin tyttökirjoihin. Tyttökirjoissa keskitytään paljolti psykologisiin kysymyksiin, kuten kaksosten itsenäistymiseen ja kateuteen. Pojista kertovat kirjat ovat enemmän tyypillisiä seikkailukirjoja, jolloin kaksosuus aiheena jää sivuun. Poikapäähenkilöt eivät paini samanlaisten kysymysten äärellä kuin tytöt vaan ratkaisevat yhdessä itsensä ulkopuolella olevia ongelmia. Myös tyttö-poikakaksosista kertovissa reaalimaailmaan sijoittuvissa teoksissa kaksosuus on yleensä enemmän sivumaininta kuin teoksen kantava teema. Fantasia- ja kauhukirjoissa kaksosuus ja kaksosiin liitetyt yliluonnolliset kyvyt kuitenkin usein korostuvat. Esimerkiksi P.B. Kerrin Lampun lapset -sarjassa (2004-2011) päähenkilöt John ja Philippa pystyvät näkemään samaa unta, ja ”koska John oli Philippan kaksonen, hänestä tuntui täsmälleen samalta kuin sisarestaan”.

Toisistaan erotetut kaksoset

Toisistaan erotettujen kaksosten kohtaaminen vuosien jälkeen on varsin yleinen ja rakastettu mediakertomus. Useiden psykologien mukaan monilla ihmisillä on fantasia identtisen kaksosensa kohtaamisesta, toisen puoliskon löytämisestä. Tätä ajatusta kierrätetään myös lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Esimerkiksi Sienna Mercerin nuorille tytöille suunnatussa kirjasarjassa Siskoni, vampyyri (My Sister the Vampire, 2007-) eri perheisiin adoptoidut identtiset kaksostytöt päätyvät sattumalta samaan kouluun ja ymmärtävät olevansa kaksosia. Erikoista tässä on se, että toinen identtisistä kaksosista on ihminen ja toinen vampyyri. Tästä huolimatta he ovat selvästi saman kokonaisuuden kaksi puoliskoa, jotka kuuluvat yhteen.

Suurimpiin kaksoskirjojen klassikoihin kuuluu Erich Kästnerin Lisen ja Lotten salaisuus (Das Doppelte Lottchen, 1949), josta on tehty useita elokuvaversioita, muun muassa Disney-versio Ansa vanhemmille (The Parent Trap, 1998), jossa Lindsay Lohan esittää molempien identtisten kaksosten roolit. Tarinassa kaksosten vanhemmat ovat eronneet kaksosten ollessa pieniä ja toinen tyttö on jäänyt äidille, toinen isälle. Tytöt eivät tiedä kaksossiskon olemassaolosta, kunnes he kohtaavat toisensa kesäleirillä ja tajuavat olevansa identtiset kaksoset. Tytöt päättävät vaihtaa identiteettejä ja palata leiriltä väärään kotiin. Tarkoituksena on saattaa vanhemmat takaisin yhteen.

Tytöt ovat ulkonäöltään samanlaiset, paitsi että villimmällä Lisellä on kiharainen hiuspehko ja kiltimmällä Lotella on hiukset siististi leteillä. Huijaus tapahtuu yksinkertaisesti vaihtamalla kampauksia. Eriluonteiset kaksoset onnistuvat lyhyenkin tuntemisen jälkeen esittämään toisiaan uskottavasti. Näennäisen keveä teos tuo esiin koskettavan kysymyksen vanhempien oikeudesta erottaa kaksoset toisistaan. ”Lotte, kahtia jaettu ja vaihdettu kaksonen, kiihtyy kiihtymistään. - - Saako sellaista tehdä, minkä [vanhemmat] ovat tehneet? Aivan varmasti äiti ei ole paha nainen, eikä varmaankaan isä ole paha. Mutta se minkä he ovat tehneet on pahaa.”

Identtisten kaksostyttöjen erkaantuminen

Toisistaan erotettujen kaksosten kohtaamisen lisäksi yleinen tarina on se, miten identtiset kaksoset, lähes aina tytöt, erkaantuvat toisistaan ja yrittävät löytää oman identiteettinsä yhteisen identiteetin sijaan. Tämä teema toistuu vahvasti myös naisille suunnatuissa aikuistenromaaneissa. Näissä kertomuksissa toinen tytöistä on selvästi johtaja ja toinen mukautuja. Esimerkiksi Jacqueline Wilsonin lastenromaanissa Kuin kaksi marjaa (Double Act, 1995) kymmenvuotiaat Ruby ja Garnet näyttävät täsmälleen samalta ja jopa kiusoittelevat ympärillään olevia ihmisiä ”esittämällä kaksosia” eli tekemällä samat asiat samaan aikaan ja käyttäytymällä samalla tavalla. Garnet kokee tulevansa siskonsa pompoteltavaksi eikä enää halua suostua kaikkiin siskonsa päähänpistoihin. Tämän seurauksena siskojen välit menevät poikki ja loukkaantunut Ruby jopa leikkaa hiuksensa lyhyiksi erottuakseen mahdollisimman hyvin siskostaan. Tällainen tarina on toki psykologisesti varsin todenmukainen, sillä usein etenkin identtisillä kaksosilla on jokin selkeä itsenäistymis- ja oman identiteetin etsimisvaihe.

Cathy Cassidyn romaanissa Vaahtokarkkitaivas (The Marshmallow Skye, 2011) päähenkilö Skye kokee jäävänsä kaksossiskonsa Summerin varjoon, sillä tämä on suositumpi ja monessa asiassa parempi kuin hän. Tässäkin teoksessa siskokset erkaantuvat, kunnes ymmärtävät tarvitsevansa sekä toisiansa että omaa vapauttaan. Samantyyppisiä teemoja käsitellään uudestaan ja uudestaan Francine Pascalin Sweet Valley High -sarjan yli sadassa teoksessa. Milloin identtiset Jessica ja Elizabeth vaihtavat identiteettejä saavuttaakseen tietyn päämäärän, milloin taistelevat samasta pojasta tai pääroolista tanssiesityksessä. Kaksosuus kuvataan etenkin tytöille suunnatussa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa siis tasapainoiluksi samanlaisuuden ja erilaisuuden sekä riippuvaisuuden ja vapauden välillä usein perinteisiä sukupuolikliseitä toistaen.

(Teksti on julkaistu aiemmin Monikkoperheet-lehden numerossa 2/2017)