(Teksti on suomennettu tiivistelmä konferenssiesitelmästäni "Loss within Twinship", jonka pidin End Games and Emotions: Sense of Ending in Modern Literature and Arts -konferenssissa Helsingissä elokuussa 2017. Julkaisen esitelmän neljässä osassa sen pituudesta johtuen.)
Prototyyppi yksin jääneen kaksosen syyllisyydestä (ks. esitelmän edellinen osa) löytyy Claire Douglasin romaanista The Sisters (julkaistu 2015). Se kertoo Abista, jonka kaksossisko on kuollut auto-onnettomuudessa. Hänen kammottava salaisuutensa on, että hän on osittain syyllinen siskonsa kuolemaan. Hän yrittää aloittaa uuden elämän uudessa kaupungissa, mutta siskon kuolema ei tietenkään jätä häntä rauhaan. Hänellä on taipumus hullaantua siskoaan muistuttaviin naisiin täyttääkseen tyhjän paikan sisimmässään, ja nyt hän tutustuu Beaan. Hän muuttaa suureen, vanhaan asuntoon Bean ja tämän kaksosveljen Benin kanssa. Abi uskoo, että Bea pystyy ymmärtämään hänen menetystään, koska on kaksonen itsekin. Ongelmaksi muodostuu se, että Abi rakastuu Bean veljeen, josta Bea on hyvin mustasukkainen. Pian talossa alkaakin tapahtua kummallisia asioita. Tämä yhdistettynä peiteltyihin salaisuuksiin ja vanhaan miljööseen tekee teoksesta nykygoottilaisen.
Teos ei ole yhtä kiinnostava tai jännittävä kuin Jääkaksoset, mutta päähenkilö on hyvin uskottava yksin jääneenä kaksosena. Hän kuvailee elämäänsä ilman siskoaan näin: ”I pause, knowing I can't talk about Lucy. What is there to say? That she was my identical twin sister, that I loved her more than anything else in the world, that she was the other part of me, my other half, my better half, and that without her I am lost, in limbo, that it doesn't seem to be right being alive without her, that it's my fault and that I can never forgive myself even if the courts of law did exonerate me. - - As always, I jolt at my reflection. - - I see Lucy everywhere, but never more than when I look in the mirror.”
Abi puhuu myös vanhempiensa menetyksestä ja perheestä ilman toista kaksosta: ”Nearly thirty years of age and I've followed them like a stalker, to this new city where they've come in a bid to try and rebuild their fractured lives. Not much chance of that with me hanging around, reminding them of what they've lost. - - Our family resembles a table with a leg missing; incomplete, forever ruined.” Kaksonen ilman toista kaksosta tuntee siis olevansa ikuisesti puolikas ja toimii vanhemmilleen vain muistutuksena siitä, mitä he ovat menettäneet.
Teoksen lopussa, kaiken Beaan ja Beniin liittyvän draaman jälkeen, Abi löytää uuden siskoaan muistuttavan naisen, mikä saa lukijan ajattelemaan, että sama kuvio alkaa jälleen alusta. Abi on ikuisessa kiirastulessa ilman siskoaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti